Tämän verkkomateriaalin tehtävien suunnittelun pohjana on ympäristökasvatusmalleista käytetty
KUVA 1. Sipulimalli. (blogs.helsinki.fi 2019)
Toimijuus ja sen rakentuminen voidaan nähdä lähtevän aina yksilöstä, joka kokee ympäristön omista lähtökohdistaan. Toimijuus kehittyy osallistumalla ja toimimalla yhteisössä. Miellyttävä ympäristö edesauttaa toimijuuden rakentumista. Sosiaaliset merkitykset ja konfliktit vaikuttavat ympäristössä toimimiseen. Sipulimallin perusajatuksena on kuvata yksilön oman kulttuurin arviointikyvyn kehitystä. Kaiken kaikkiaan sosiaalinen ympäristökäsitys on yksilöstä lähtevä kokonaisuus, jonka eri tasoilla tarkastellaan itseä ja ympäristöä, sekä siinä toimimista. Uloimmalla tasolla yksilö osaa tunnistaa ympäristöstään miellyttäviä ja epämiellyttäviä piirteitä, toimia sosiaalisessa ympäristössään, tulkita sen kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä ja kohdata konfliktitilanteita.
Yksi verkkomateriaalin pistetyöskentelyn teemoista on arvot. Arvojen nimeäminen edellyttää omien tunteiden ja aistimusten tarkastelua, Sipulimallin ensimmäisellä tasolla. Arvot ovat myös lähtökohtana miellyttävän ympäristön tunnistamiseen. Käpylän (1995) Sipulimallin neljäs taso Ympäristökonfliktit ja toiminta voidaan käsittää tapauksessamme sosiaalisen ympäristön konflikteiksi. Ongelmatilanteissa voidaankin palata takaisin joukkueen arvoihin, ja miettiä mitä niistä yhdessä sovittiin. Yhdessä sovittu arvopohja auttaa yhtenäisyyden rakentumisessa, arvot ja niihin sitoutuminen ovat joukkuetta yhdessä pitävä liima (Jeronen ym. 2009, Meri, Piirainen & Savolainen 2018).
Joukkueen säännöt ovat toinen pistetyöskentelyn teemoista. Yhteisien sääntöjen luominen edellyttää Sipulimallin toisen tason tarkastelua, eli yksilön tulee tunnistaa miellyttävä ympäristö. Tapauksessamme tämä miellyttävä ympäristö on vahvan joukkuehengen omaava joukkue, jossa on hyvä olla ja kehittyä jalkapalloilijana. Yhteisöllisyyttä ja joukkuehenkeä luo yksinkertaisimmillaan yhdessä toimiminen. Tätä kulttuuria voidaan vahvistaa esimerkiksi juurikin yhtenäisillä toimintatavoilla ja säännöillä. On tärkeää ymmärtää, miten joukkue toimii, mitä sääntöjä ja tavoitteita sillä on ja millaisia pelaajia seura ja varsinkin joukkue haluaa kasvattaa. Kaikki joukkueen sisällä toteutuvat kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt ja normit sekä niiden toteuttaminen käytännössä rakentavat joukkueen toimintakulttuuria ja samalla myös edistävät seuran toimintaa. (Meri, Piirainen & Savolainen 2018.)
Kolmas teema on vastuut ja velvollisuudet. Vastuiden ja velvollisuuksien pohjalla on normeja, käsityksiä oikein toimimisesta. Vastuut ja velvollisuudet rakentuvat siis yhteisesti sovittujen arvojen ja normien pohjalta, ja niiden syvempi tarkastelu lisää yhteisten toimintatapojen käytännön merkitystä. Vastuun ottaminen omasta ja yhteisön toiminnasta, yhdessä tekemisen kulttuurista, edesauttaa aktiivisemman toimintakulttuurin syntymistä. Pelaajat ovat osa seuraa ja aktiivisempi seurakulttuuri muodostuu yksilöstä lähtien, joten vastuu on myös pelaajilla. (Meri, Piirainen & Savolainen 2018). Vastuun ottaminen on siis toimintaa Sipulimallin neljännellä tasolla.
Neljäs teema käsittelee yhteisöä sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on helppo kanava tuodaan esille seuran ja joukkueen aktiivisuutta. Innostunutta ja eteenpäin menevää joukkuetta on helppo alkaa seurata, joka voi poikia yhteistyötä ja sponsorointia eri tahoilta. Instagram tuo myös juniorijalkapallon arvokkuutta esille. (Meri, Piirainen & Savolainen 2018.) Piste myös itsessään lisää joukkueen yhteishenkeä yhteisen ja pelaajalähtöisen toiminnan kautta. Instagramin ylläpitäminen edellyttää Sipulimallin kaikkien tasojen tunnistamista ja hyödyntämistä.
Sipulimallia, the Onion model (Käpylä 1995; mukaan Jeronen, Jeronen & Raustia 2009, 7). Sipulimallissa pyritään tukemaan oppijan ymmärrystä hänen omista kokemuksistaan ja tunteistaan käsin. Oppija nähdään kokonaisena yksilönä, jonka fyysisyys ja henkisyys ovat yhtä. Mallissa edetään aistihavainnoista kokonaiskuvaan, normeihin ja lopulta toimintaan. Mallin mukaan etenevä kasvatus tuottaa tiedostavia aktiivisia kansalaisia. (Jeronen ym. 2009, 7.)
KUVA 1. Sipulimalli. (blogs.helsinki.fi 2019)
Ympäristö voidaan mallin käytössä käsittää laajemminkin kuin pelkkänä luonnonympäristönä, vrt. Kestävän kehityksen osa-alueet: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Tämä verkkomateriaali
syventyy kestävän kehityksen sosiaaliseen näkökulmaan: aktiivisen toimijuuden kehittämiseen joukkueen sisällä sopii siis sipulimallin sovellukseksi. Katsomusaineissa, esimerkiksi elämänkatsomustiedossa, käytetään samaa mallia osallistamisen näkökulmasta. Sipulimalli monikäyttöisyydellään toimiikin tämän verkkomateriaalin teoriapohjana.Toimijuus ja sen rakentuminen voidaan nähdä lähtevän aina yksilöstä, joka kokee ympäristön omista lähtökohdistaan. Toimijuus kehittyy osallistumalla ja toimimalla yhteisössä. Miellyttävä ympäristö edesauttaa toimijuuden rakentumista. Sosiaaliset merkitykset ja konfliktit vaikuttavat ympäristössä toimimiseen. Sipulimallin perusajatuksena on kuvata yksilön oman kulttuurin arviointikyvyn kehitystä. Kaiken kaikkiaan sosiaalinen ympäristökäsitys on yksilöstä lähtevä kokonaisuus, jonka eri tasoilla tarkastellaan itseä ja ympäristöä, sekä siinä toimimista. Uloimmalla tasolla yksilö osaa tunnistaa ympäristöstään miellyttäviä ja epämiellyttäviä piirteitä, toimia sosiaalisessa ympäristössään, tulkita sen kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä ja kohdata konfliktitilanteita.
Yksi verkkomateriaalin pistetyöskentelyn teemoista on arvot. Arvojen nimeäminen edellyttää omien tunteiden ja aistimusten tarkastelua, Sipulimallin ensimmäisellä tasolla. Arvot ovat myös lähtökohtana miellyttävän ympäristön tunnistamiseen. Käpylän (1995) Sipulimallin neljäs taso Ympäristökonfliktit ja toiminta voidaan käsittää tapauksessamme sosiaalisen ympäristön konflikteiksi. Ongelmatilanteissa voidaankin palata takaisin joukkueen arvoihin, ja miettiä mitä niistä yhdessä sovittiin. Yhdessä sovittu arvopohja auttaa yhtenäisyyden rakentumisessa, arvot ja niihin sitoutuminen ovat joukkuetta yhdessä pitävä liima (Jeronen ym. 2009, Meri, Piirainen & Savolainen 2018).
Joukkueen säännöt ovat toinen pistetyöskentelyn teemoista. Yhteisien sääntöjen luominen edellyttää Sipulimallin toisen tason tarkastelua, eli yksilön tulee tunnistaa miellyttävä ympäristö. Tapauksessamme tämä miellyttävä ympäristö on vahvan joukkuehengen omaava joukkue, jossa on hyvä olla ja kehittyä jalkapalloilijana. Yhteisöllisyyttä ja joukkuehenkeä luo yksinkertaisimmillaan yhdessä toimiminen. Tätä kulttuuria voidaan vahvistaa esimerkiksi juurikin yhtenäisillä toimintatavoilla ja säännöillä. On tärkeää ymmärtää, miten joukkue toimii, mitä sääntöjä ja tavoitteita sillä on ja millaisia pelaajia seura ja varsinkin joukkue haluaa kasvattaa. Kaikki joukkueen sisällä toteutuvat kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt ja normit sekä niiden toteuttaminen käytännössä rakentavat joukkueen toimintakulttuuria ja samalla myös edistävät seuran toimintaa. (Meri, Piirainen & Savolainen 2018.)
Kolmas teema on vastuut ja velvollisuudet. Vastuiden ja velvollisuuksien pohjalla on normeja, käsityksiä oikein toimimisesta. Vastuut ja velvollisuudet rakentuvat siis yhteisesti sovittujen arvojen ja normien pohjalta, ja niiden syvempi tarkastelu lisää yhteisten toimintatapojen käytännön merkitystä. Vastuun ottaminen omasta ja yhteisön toiminnasta, yhdessä tekemisen kulttuurista, edesauttaa aktiivisemman toimintakulttuurin syntymistä. Pelaajat ovat osa seuraa ja aktiivisempi seurakulttuuri muodostuu yksilöstä lähtien, joten vastuu on myös pelaajilla. (Meri, Piirainen & Savolainen 2018). Vastuun ottaminen on siis toimintaa Sipulimallin neljännellä tasolla.
Neljäs teema käsittelee yhteisöä sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on helppo kanava tuodaan esille seuran ja joukkueen aktiivisuutta. Innostunutta ja eteenpäin menevää joukkuetta on helppo alkaa seurata, joka voi poikia yhteistyötä ja sponsorointia eri tahoilta. Instagram tuo myös juniorijalkapallon arvokkuutta esille. (Meri, Piirainen & Savolainen 2018.) Piste myös itsessään lisää joukkueen yhteishenkeä yhteisen ja pelaajalähtöisen toiminnan kautta. Instagramin ylläpitäminen edellyttää Sipulimallin kaikkien tasojen tunnistamista ja hyödyntämistä.